“Konsertin aikana en mieti mitään huolia ja olen maailman onnellisin ihminen”
Updated: Feb 20, 2020
JUURISTA LATVOILLE -HANKE SELVITTI NYKYNUORTEN MUSIIKIN KÄYTTÖÄ
Musiikki on nuorille tärkeää ja lisää hyvinvointia. Tätä käsitystä tukevat niin Tilastokeskuksen, Nuorisobarometrin kuin juuri valmistuneen Juurista latvoille -hankkeen nuorisokyselyn tulokset. LiveFIN ry:n kaksivuotinen Juurista latvoille -hanke käynnistyi syksyllä 2019, ja tähtää elävän musiikin jatkuvuuden ja elinvoimaisuuden turvaamiseen uusia toimintamalleja kehittämällä. Hankkeen ensimmäinen taustoittava vaihe on nyt saatu valmiiksi. Selvitysvaiheen tavoitteena oli todentaa elävän populaarimusiikin alalla toistuva väittämä: “Nuoret eivät käy keikoilla, ja yleisö vanhenee”. Juurista latvoille -hankkeen taustoitusvaihe kattaa kolme tutkielmaa. Nämä raportit pureutuvat nuorten ja elävän musiikin suhteeseen vuosituhannen vaihteesta tähän päivään, musiikin toimialan dynamiikkaan sekä elävän musiikin alan tulevaisuuskuviin.
Nuoret käyvät keikoilla
Lähes 80 % nuorista kuuntelee musiikkia päivittäin ja yli 90 % on käynyt elävän musiikin konserteissa. Vuodesta 2002 suurkonserteissa käyminen on yleistynyt nuorten keskuudessa ja ylittänyt jo määrällisesti klubikeikoilla käymisen. Potentiaalinen nuori klubikeikoilla kävijä löytyy useimmin keskikokoiselta paikkakunnalta, jossa toimii talona ja toimijana tuttu ja turvallinen elävän musiikin tapahtumapaikka. Elävä musiikki todella kiinnostaa nuoria, mutta sen konsepti on murroksessa. Digitalisaatio ja muu yhteiskunnallinen muutos on muuttanut musiikin kuluttamisen ja tuotannon kanavia. Musiikki, jota aikanaan kuratoi televisio, lehdet ja paikalliset radiotaajuudet, toimii nykyään maantieteellisesti ja kulttuurisesta rajattomien verkkoalustojen maailmassa. Levyt ovat vaihtuneet käyttöoikeuksiin muun muassa Spotifyssä. Musiikin julkaiseminen ja jakelu ovat periaatteessa mahdollisia tänä päivänä kelle tahansa, mutta kulutusta ohjaavat kuuntelumääriin pohjaavat algoritmit. Paikallinen tietynlaisuus saattaakin olla tulevaisuudessa uhattuna. Musiikin moninaisuus ilmaisun väylänä vaatii töitä säilyäkseen.
Konsertin konsepti murroksessa
Elävän musiikin konserttitoiminnan ammattimaistuminen on kehittänyt alan liiketoimintaa ja tuotantojen tasoa, mutta aiheuttanut myös omistajuuden puutosta. Kun kulttuuria ei tuoteta omaehtoisesti, siitä jää helposti irralliseksi. On oletettavaa, että nuoret, joiden kommunikaatioväylät ja musiikkigenret eroavat radikaalisti menneistä, pyrkivät määrittämään tulevaisuudessa omat kulttuurinsa syntypaikat ennemmin kuin integroitumaan valmiina annettuihin puitteisiin. Tämän vuoksi konserttikonsepti vaatii päivittämistä. Nuorten omaehtoisen halun synnyttäminen elävään musiikkiin osallistumiselle on edellytys kulttuurin jatkuvuudelle.
Moninaisen populaarimusiikin arvo tulee tunnustaa
Populaarimusiikin käsite on Juurista latvoille -hankkeessa keskeinen. Kulttuurin jatkuvuuden ja elinvoimaisuuden kannalta on merkittävää, että juuri populaarimusiikki - nuorille tärkein kulttuurin muoto - pystyy säilyttämään ja kasvattamaan ilmaisukykyään maailmassa, jossa populaarimusiikin kuuntelukanavien käyttö keskittyy, mutta sisältöjen saatavuus kasvaa. Yhteiskunnallista hyvinvointia tuottavana tekijänä populaarimusiikissa on juuri sen monimuotoisuus. Populaarimusiikin tietynlaiset ilmenemismuodot sallivat moninaisen ilmaisun niin artistin kuin kuuntelijankin osalta. Olisikin oleellista, ettei populaarimusiikin arvoa mitattaisi vain rahallisilla mittareilla. Populaarimusiikin tietynlaisille (paikallisille) ilmenemismuodoille on annettava yhteiskunnallista itseisarvoa hyvinvointitekijöinä.
Elävän populaarimusiikkialan kehitys
Vaikka tilastollisesti nuorten läsnäolo moninaisissa live-tapahtumissa kasvaisikin, live- tuotteen markkinaehtoisen kehittämisen ei voi odottaa yksioikoisesti nostavan nuorten ääntä populaarimusiikkikulttuurin omaehtoisina tuottajina. Kehityksen suunnittelun on mahdollistettava nuorten omaehtoista halua moninaiseen populaarimusiikkiin ja sen verkostoihin, jotka ilmentävät itseään omien tarpeittensa mukaan.
TUTUSTU TUTKIELMIIN TARKEMMIN
A Nuoret & elävä musiikki (päivitetty 20.2.2019)
B Nuorisomusiikin toimiala-analyysi
C Elävän musiikin tulevaisuuskuvaus
PROJEKTET JUURISTA LATVOILLE UNDERSÖKTE UNGAS MUSIKANVÄNDNING
”Under konserten oroar jag mig inte över något, då är jag världens lyckligaste människa”
Musiken är viktig för unga och främjar välmående. Denna uppfattning stöds av Statistikcentralen, Ungdomsbarometern likväl de insamlade svaren via Juurista Latvoilles enkät om livemusik. LiveFIN ry:s 2-åriga projekt startade under hösten 2019 och jobbar för upprätthållandet av den levande, finska populärmusikkulturen för att i framtiden säkra dess fundamentala roll i kulturen genom att utveckla nya verksamhetsmodeller. Den första fasens bakgrundsundersökning är avklarad. Målet var att påvisa påståendet i livebranschen: ”Unga går inte mera på spelningar, publiken blir äldre”. Projektets första fas baserar sig på 3 forskningrapporter. Dessa rapporter behandlar ungas förhållande till levande musik från och med sekelskiftet till nutid, musikindustrins dynamik och den levande musikens framtid.
Unga går på spelningar
Nästan 80% av unga lyssnar dagligen på musik, och över 90% har besökt konserter. Sedan 2002 har festivaler och större konserter blivit allt mer populära bland unga i förhållande till klubbspelningar. Unga som besöker klubbspelningar hittas oftare i medelstora kommuner där den levandemusikens evenemangslokal fungerar som en trygg arrangör och konsertlokal. Den levande musiken intresserar unga men konceptet står vid en vändpunkt. Digitaliseringen och förändringar i samhället har påverkat musikkonsumtionen och andra medier. Musiken som tidigare kurerats av traditionell media, styrs nu av webbbaserade plattformer. Skivor har blivit ersätta av streamingplattformer som exempelvis Spotify. Att producera och ge ut musik är nuförtiden i stort sätt möjligt av vem som helst, men i grunden styrs konsumtionen av algoritmer. Musikens mångfald och musiken som medium kräver arbete för att överleva.
Konserten som koncept står vid en vändpunkt
Musikbranschens professionalisering har utvecklat branschverksamheten men orsakat en brist i ägandet. Då kultur inte produceras frivilligt är det lätt att den blir ofullständig och splittrad. Det kan konstateras att unga, vars kommunikationskanaler och musikgenrer skiljer sig från det förflutna, strävar efter att skapa egna metoder där kulturen föds istället för att förlita sig på redan existerade modeller. På grund av detta kräver konsertkonceptet en uppdatering. Kulturens fortsättning kräver att unga, frivilligt, vill delta i den levandemusiken.
Värdet av populärmusikens mångfald är ett faktum
Populärmusiken är central i projektet Juurista Latvoille. Kulturens kontinuitet är betydelsefull och det är viktigt att populärmusiken, den mest betydelsefulla formen av kultur för unga, kan bevaras och växa i världen, där konsumtionsmetoderna koncentreras men utbudet på innehåll ökar. Populärmusikens mångfald är skapar ett välmående samhälle. Förekomsten av populärmusik möjliggör ett mångsidigt sätt för både artist och lyssnare att uttrycka sig. Det skulle vara viktigt att inte mäta musiken endast i form av ekonomisk vinning. Populärmusikens uttrycksformer bör ses som värdefulla sociala faktorer på ett samhälleligt plan.
Hur borde populärmusikbranschen utvecklas Även om ungas närvaro skulle öka bland olika live-evenemang, kan inte endast marknadsbaserade live-produkter öka möjligheterna för de unga självstyrda producenternas röster att bli hörda. Utvecklingens planering måste reflektera ungas egna önskan till en diversitet bland populärmusiken och dess nätverk, som tar sig uttryck enligt behov.
BEKANTA DIG MED FORSKNINGSRAPPORTERNA (finska)
A Unga & Levandemusik (updated 20.2.2020) B Ungdomsmusikens branschanalys